Ulkoistamisen tulevaisuudennäkymät

Kirjan julkistustilaisuuden paneelikeskustelu osa 2

Tiistai 23.4.2013

lkka Töyrylä: 'Julkisella sektorilla asia on erityisesti tapetilla. Ulkoistamisessa on esillä off-shore -maiden – Intia ja Kiina – ulkoistusten kilpailukykyisyys. Nythän palkkainflaatio juoksee 10-20, joissain paikoissa jopa 30-40 prosentin, vuosivauhdilla. Tilanne voi muutamassakin vuodessa muuttua hyvin paljon. The Economist julkaisi äskettäin artikkelin, jossa arvioitiin että Kiinan ja USA:n tuotantokustannukset menevät pariteettiin, kun otetaan huomioon kuljetuskustannukset, riskit ym. ja vertailu tehdään USA:n edullisiin osavaltioihin kuten Alabama. Lassi Määttä kirjoitti tuoreeltaan julkiseen sektoriin kohdistuvista haasteista. Miten näet ulkoistamisen kehittyvän julkisella sektorilla?'

Kuvassa: Ilkka Töyrylä

Lassi Määttä, Barona Solutions Oy: 'Julkisesta sektorista onkin tullut jo pari kommenttia. Toinen on, että julkisella sektorilla on korruptiota ja sen vuoksi tarvitaan hankintalaki.'

Paul Lillrank, Aalto-yliopisto: 'Koska on korruptiota, tarvitaan laki julkisista hankinnoista.'

Lassi Määttä: 'Toinen asia, joka tuotiin esille on se, että julkisella sektorilla ei ole tuloksentekovelvollisuutta kuten yksityisellä sektorilla. Kaikki me tiedetään, että ne kustannuspaineet ja tuottavuushaasteet ovat aivan valtavat tulevina vuosina. Toisaalta ikärakenteemme on käsittämättömän haastava verrattuna jopa muuhun Eurooppaan ja toisaalta meillä ei ole rahaa. Kannanottoni liittyvät ennen kaikkea siihen, että pitäisi tehdä päätöksiä. Ei niin, että kaikki pitäisi ulkoistaa. Sama logiikka pätee sekä yksityiseen että julkiseen sektoriin. Pitää mennä esiselvitysvaiheen kautta ja miettiä, mikä on järkevin ratkaisu tuottaa tämä palvelu. On jokaisen organisaation johdon tehtävä ja vastuu hakea jatkuvasti niitä optimaalisia ratkaisuja oli tuloksentekovelvoitteita tai ei. Vahvat kannanottoni liittyvät siihen, että olemme aika kyvyttömiä tekemään päätöksiä. Toivoisin, että julkisella sektorilla ei mentäisi siihen, että vasta sitten, kun kymmenen vuoden päästä on pakko tehdä ne ratkaisut, niin vasta sitten päätökset tehdään. Esimerkiksi lääkäriulkoistuksissa, kun ei vain ihmisiä saa, ulkoistetaan pakon edessä. Se ei ole koskaan hyvä tilanne.'

Paul Lillrank: 'Olen pikkuisen eri mieltä. Asiaa pitkään tutkineena olen sitä mieltä, että kaikki julkiset palvelut pitää yksityistää. Kaikki. Mitä kaikella sitten tarkoitetaan? Kaikki markkinaehtoisesti toimivat palvelut, joihin asiakkaat vapaaehtoisesti hakeutuvat. Tähän ei kuulu viranomaistoiminta. Kunnat edustavat paikallishallintoa ja se on osa sivistynyttä valtiojärjestystä. Viranomaistoimintaa ei voi ulkoistaa. Sitten on joukko yleishyödyllisiä palveluita kuten infrastruktuuri, joita voi olla vaikea hallita markkinaehtoisesti. Näistä pitää tehdä esiselvitys – mikä on palvelun yleishyödyllisyyden aste. Oikeuttaako se pitämään palvelun kunnan tuotantona. Kaikki muu voidaan ulkoistaa yksityisten markkinoilla toimivien toimijoiden tuotettavaksi, kuitenkin niin, että kunta järjestää, valvoo ja normittaa niin kuin sivistyneessä yhteiskunnassa kaikkia muitakin asioita. Kuten elintarviketuotantoa valvotaan ja normitetaan. Se mitä sanoitaan tästä tasa-arvosta - minusta se on huono argumentti. Eihän meillä tarvita julkista kolhoosia, julkista maitokauppaa taataksemme maidon tasapuolisen saatavuuden tässä valtakunnassa. Kyllä yksityinen sektori on sen aivan hyvin hoitanut. Pikemminkin on niin, että julkinen sektori, joka on ottanut tavoitteekseen tasa-arvoisen terveyspalveluiden saatavuuden on siinä järjettömästi epäonnistunut, kuten kaikki tilastoja lukeneet tietävät.'

Yleisön kommentti: 'Julkinen palvelu tarvitsee monimuotoista palvelutuotantoa. Se on ihan hyvä, että on kilpailua siitä, miten palvelu tuotetaan. Mutta se tasavertainen palveluiden saatavuus tarkoittaa tietenkin koko maan kattavaa palveluiden saatavuutta. Meillä on kolmio Helsinki, Tampere ja Turku, missä on palveluiden tuottajia. Vaikka Suomi on pieni maa, meillä on suuret alueet, joissa ei löydy kilpailijoita. Silloin ollaan siinä tilanteessa, että yksityinen tuottaja saattaa olla määräävässä asemassa. Me tarvitsemme lisää hankinnan osaamista Suomeen. Ehkä lainsäädännön kehittämistäkin. Prosessien hallinta on myös ongelma julkisella sektorilla. Kipukohtana näen tällä hetkellä hankintaosaamisen ja kilpailuttamisen johtamisen.'

Kuvassa: Yleisön edustaja ja Ilkka Töyrylä

Paul Lillrank: 'Aivan totta mitä sanot. Tässä pitäisi erottaa toisistaan tuotanto- ja järjestämisvastuu. Sitten tulee lisäksi rahoitusvastuu. Äsken puhuin nimenomaan tuotantovastuusta. Järjestäminen on sitten eri asia. On aivan totta, että jos kunnista tulee enemmän kuin massa-armeijoita, 100 000 miinanpolkijaa, jotka järjestävät tehokkaasti palveluita kuntalaisille, ne tarvitsevat just ostamisen osaamista. Mutta nythän meillä on Ulkoistamisen käsikirjajumankauta, josta asiaa voi opiskella! Siinä olen Ilkan kanssa eri mieltä, että ei tämä aivan yksi yhteen kopioidu julkiselle sektorille. Se vaatisi oman kirjansa. Mutta tämä on hyvä platformi ruveta tekemään sitä julkisen sektorin oppikirjaa.'

Riitta Lehikoinen: 'Tähän voi lisätä, että meitä kiinnosti kovasti lisätä julkisen sektorin problematiikkaa tähän kirjaan, mutta se on oikeasti niin laaja kokonaisuus ja siten toisen kirjan asia. Mutta prosessina, termeinä ja monessa muussa julkisen sektorin ulkoistamisessa puhutaan samasta asiasta. Lisäksi siinä on paljon muita haasteita vielä.'

Kari Iloranta: 'Olen Kari Iloranta, opettaja Aalto-yliopistossa. Tutkin Aalto-yliopistossa ulkoisten resurssien johtamista. Kurssin virallinen nimi on hankintojen johtaminen, mutta yhteiskunnan muuttuessa ollaan suuntaamassa olennaisesti toisaalle. Kommenteista nousi esille, että hankintojen osaaminen julkisella sektorilla on aivan olematonta. Koko viimeisen kymmenen vuoden ajan hankintojen koulutus julkisella sektorilla on keskittynyt lainsäädännön tiukkuuden noudattamiseen. Koko se strateginen suunnitelma, tarpeen analysointi - kaikki ne, jotka on tässäkin paneelikeskustelussa todettu aivan keskeisiksi asioiksi - on täysin laiminlyöty. Sitten se toimittajasuhteen hoitaminen, palveluprosessin hoitaminen ja jälkihoito on yhtälailla laiminlyöty. Se julkishallinnon hankintaihmisten koulutus keskittyy lainsäädännön pilkkuihin ja kaikki olennaiset asiat jätetään huomiotta. Tässä keskitytään vain Paulin esille nostamaan korruption torjuntaan ja unohdetaan kaikki muu.'

Ilkka Töyrylä: 'Sitten paneelin puolelle. Jukka, juridiselta näkökannalta, miten ulkoistussopimukset ja ulkoistussopimuksissa painotettavat asiat ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan?'

Jukka Airaksinen, Asianajotoimisto Borenius Oy: 'No kyllä huomasi tätä keskustelua seuratessa, että muutoksia on ilmassa. Elämän ja liike-elämän nopeasyklisyys näkyy ja pitäisi jatkossa vielä enemmän näkyä sopimuksissa. Sillä tarkoitan ennen muuta sitä, että muutostilaisuuksien huomioiminen pitäisi huomioida sopimuksissa. Sopimuskauden aikana voi tapahtua yritysjärjestelyitä, voi tulla divestointeja, scope voi puolittua tai tuplaantua. Nämä ovat erikoistilanteita, joihin sopimuksestakin pitäisi löytyä vastaus. Ennakoimattomien muutosten hallintaan tulisi jatkossa kiinnittää vielä enemmän huomiota. Tämä sen vuoksi, että liike-elämässä mennään koko ajan nopeampisykliseksi. Sopimuskaudet ovat lyhyempiä kuin kymmenen vuotta sitten. Nyt tehdään 3-5 vuoden sopimuksia. Ennen tehtiin 5-7 vuoden sopimuksia.'

Kuvassa: Jukka Airaksinen, Terhi Nyyssönen ja Paul Lillrank

Riitta Lehikoinen: 'Terhiltä kysyisin vielä asiakaspuolen näkokulmaa. Onko jotain, mitä haluaisit antaa palveluntarjoajille neuvoksi - miten tehdä vielä parempia ulkoistuspalveluita asiakkaille.'

Terhi Nyyssönen, Onninen Oy: 'Lisää herkkyyttä asiakkaan kuunteluun ja rohkeutta ottaa esille niitä muutoksia, kun siltä näyttää. Ymmärrän, että sopimukselliset asiat täytyy rakentaa huolella ja täytyy olla kunnossa siellä taustalla. Mutta niin kuin sanottua, nykypäivänä muutostahti on aika kiivas ja tilanne voi tulla nopeastikin eteen. Voi olla, että se sovittu SLA ei oikeasti peilaa asiakastyytyväisyystilannetta. Siihen pitää tarttua heti. Se on kenenkään etu. Siinä tilanteessa kysytään johtajuutta puolin ja toisin. Silloin lakipaperit voi olla hetken syrjässä, kun palvelu pitää oikaista ja johtaa oikeaan kuntoon. Sitten voidaan katsoa, miten tästä mennään eteenpäin. Muutoskyvykkyyttä ja asiakkaan kuuntelua herkällä korvalla tarvitaan pitkin yhteistyötä.'

Kari Partanen, Silta Oy: 'Jos saan hieman jatkaa tuohon. Muutoskyvykkyyden lisäksi ulkoistuspalvelujen tarjoaja on sen alan asiantuntija. Meidänhän pitää tuntea sen alan toiminta paremmin kuin asiakkaan. Myös rohkeus tuoda niitä kehitysideoita ja ajatuksia, sekä kehittää yhdessä niitä palveluita, on yksi iso asia, johon meidän ulkoistuspalvelun tarjoajina pitää kiinnittää huomiota.'

Riitta Lehikoinen: 'Ajallisesti alamme olla lopuillaan. Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, jota voisi jatkaa hyvinkin pitkään. Lopuksi Kari ja Lassi voisivat kommentoida miten näette ulkoistuspalveluiden kasvun liiketoiminta- ja liikevaihtomielessä. Onko ulkoistaminen Suomessa kuihtuva vai kasvava liiketoiminta?'

Kuvassa: Paul Lillrank ja Riitta Lehikoinen

Kari Partanen: 'Jos puhun nyt ensin omasta liiketoiminnasta eli palkkaulkoistuksesta, niin mehän ollaan huomattavasti Eurooppaa jäljessä. Jos Euroopassa noin puolet palkkapusseista on ulkoistettu, niin Suomessa olemme noin 20 prosentin paikkeilla. Me olemme koko ajan seuranneet samaa trendiä mitä Euroopassa mennään, mutta olemme joitakin vuosia jäljessä. Tästä näkökulmasta katsoen ulkoistaminen tulee kasvamaan ja uskon siihen myös itse vahvasti. Ulkoistusmarkkinan kehitystä voi miettiä myös yleisesti. Esimerkiksi ICT-puoli, jossa sovellusulkoistuksessa ollaan ihan samalla tavalla jäljessä verrattuna Eurooppaan; kuten monessa muussakin palvelussa. Siivoustoiminnoissa ollaan aika hyvin samalla tasolla.Tässä toimialassa on ulkoistaminen aloitettu kuitenkin niin paljon aikaisemmin. Kyllä minä uskon, että ulkoistustrendi tulee jatkumaan. Kuntasektorilla tullaan ulkoistamaan. Kunnat ovat tehokkuudessa niin paljon jäljessä markkinaa. Jos halutaan laatua ja tehokkuutta parantaa, en näe muuta vaihtoehtoa kuin ulkoistaminen.'

Kuvassa: Lassi Määttä ja Kari Partanen

Lassi Määttä: 'En voisi edes sanoa, että kyllä se hiipuva liiketoiminta on, kun itse sitä edustan. Kasvavahan se on. Se mikä on meillä nähtävissä, että ulkoistaminen tulee eri aloilla voimakkaasti. Se tulee logistiikassa ja teollisuudessa. IT on hyvin perinteinen, mutta sielläkin tulee eri muotoja. Trendinä on, että haetaan erilaisia välimaaston ratkaisuja. Kaikki hankkeet eivät olekaan täysin puhtaita ulkoistuksia. On hankkeita, joissa on palasia palveluintegraattorin roolista. Asiakas ottaakin vähän enemmän roolia myös palvelun ohjauksessa, mikä ei ole ihan oppikirjan mukaista. Mutta tämän tyyppisiä tulee eri aloilla. Väitän, että näemme jatkossa eri tyyppisiä ulkoistuksia lisää.'

Paul Lillrank: 'Haluaisin tässä lopussa esittää tällaisen moraalifilosofisen näkökulman ulkoistamiseen. Argumentti on, että ulkoistamisen vastakohta on, kuten kaikki tietävät, vertikaalisesti integroitu organisaatio, jossa saman organisaatiohierarkian sisällä tehdään kaikki asiat. Tällaisen organisaation sisällä asiat tehdään käyttämällä hallinnollista, administratiivista valtaa. Sitten kun tämä puretaan, vallankäytön tilalle alkaa tulemaan yhteistoimintaan perustuvaa sopimista, jossa molempien osapuolien pitää päästä yhteisymmärrykseen, että tämä on meille molemmille hyvä juttu. Jos yhteiskunnassa administratiiviseen vallankäyttöön perustuvan toiminnan määrä vähenee ja yhteiseen sopimiseen perustuvan yhteistoiminnan määrä kasvaa, niin sehän tarkoittaa, että sivilisaatio menee eteenpäin, yhteiskunnasta tulee paremmin toimiva ja kaikkien hyvinvointi kasvaa. Tässä mielessä ulkoistaminen on maailman parantamista, elämää suurempi asia!'

Riitta Lehikoinen: 'Uskon, että tätä voimakkaampaa lausuntoa ulkoistamisen puolesta ei enää kukaan keksi. Jos meidän kirjallamme pystytään parantamaan maailmaa, on tämä ihan loistavaa. Muutama sana ulkoistaminen.fi-sivustosta. Kuten pari kertaa tuli esille, meillä kirjoittajille jäi hampaankoloon aiheita. Pari uutta aihetta pistin ylös myös teidän puheenvuoroista. Seuraava paikka, jossa Ilkka ja minä näymme, on ulkoistaminen.fi-sivusto, joka on nyt perustettu ja johon tulee lisää sisältöä. Sivusto tulee sisältämään ulkoistusteemaan liittyviä käytännöllisiä ohjeita ja asiantuntevia artikkeleita. Sivusto ei toista samoja asioita kuin kirjassa on, vaan nämä tulevat täydentämään toisiaan. Kiitämme panelisteja ja kiitos myös yleisölle.'

Kuvassa paneelikeskustelun osallistujat: Lassi Määttä, Kari Partanen, Jukka Airaksinen, Terhi Nyyssönen ja Paul Lillrank

Kuvat: Valokuvaaja - JyriLaitinen.fi